Olen metsän eläin, kotona puiden katveessa.
Silti vanhanaikainen ajatus lävistää pään: vähän kuin olisin ulkomailla. Alkaa naurattaa.
Sillä tässä minä nyt olen, risuja hiuksissa, elementissäni. Perhonen istuu olkapäälle.
Metsä soittaa jotakin kumisevaa sävelmää, jota korvat eivät kuule mutta jonka tahdissa koko keho tanssii.
No comments:
Post a Comment