Lounaaksi kannan nokkoset keittiöön, nyhdän ensimmäiset ruohosipulit ja kerään suolaheinät suoraan suuhun. Olen silmistänikin jo ihan vihreä.
Kirsikkapuu varistaa lehtiä, ajattelen lohikäärmeitä ja lounatuulia ja lennän niiden mukana pitkin mutkia.
Hämärässä näen miten kaikuluotain heittää lepakot lentämään spiraaleja. Niiden profiilit taivaalla ovat juuri sellaiset kuin kuva supersankarin trikoopuvussa.
Hämärässä näen miten kaikuluotain heittää lepakot lentämään spiraaleja. Niiden profiilit taivaalla ovat juuri sellaiset kuin kuva supersankarin trikoopuvussa.
Sitten nukahdan parvekkeelle ja herään, kun alhaalla laaksossa auto tööttää kovempaa kuin heinäsirkaat hinkkaavat jalkojaan.
No comments:
Post a Comment