Odotan maisemajunaa, tahdon nähdä maailman sisälle. Tahdon tuulen tuoksun hiuksien sekaan, auringon laulun olkapäille.
En kiirehdi, sillä minä tiedän että minun vaunuuni tulevat ne parhaimmat, ihanimmat ja rakkaimmat. Ne, jotka ovat jättäytyneet pikajunasta, jotka eivät pelkää aika-tauluja, jotka ehtivät nähdä ruohonkorsien tanssin ja tuntea kiskojen koreografian.
Katselemme tyrskyjä, vuoria, metsiä, piparkakkutaloja, päiviä ja öitä, ajelemme omia raiteitamme.
Päätepysäkillä olemme raukeita ja onnellisia, sillä meissä on kaikki aika, eikä se tikitä ollenkaan.
Oi kun kirjoitat kauniisti!
ReplyDeleteVoi kiitos sinulle :-)
DeleteVoi Martta, IHANA uusi blogi!! Oonhan mä tätä jo kohta kuukauden päivät lueskellu mutten ikinä oo ehtiny kommentoimaan mitään! Mahtavaa nähdä Kapin maisemia! Näyttää ihanalta ja niiiin lämpimältä! Kadehdin! Miten siellä sujuu? :)
ReplyDeleteKiitos Emilia <3 Lämmintä juu, mut älä unohda tän kaupungin peruselementtiä, se on tuuli :-)
DeleteNo tuleepa bruna helpommin hoho ;) Hei sorruin nyt tämmöseen blogihaasteeseen ja linkkasin sutkin mukaan vaikka oonkin 99,5% varma ettei se tähän blogiin tyyliltään oikeen sovi mutta kurkkaa nyt kuitenkin http://sk1nnyjeans.blogspot.fi/2013/03/haaste.html
ReplyDeleteHihih joo, sä varman nauttisit, mä en ole ees varsinaisesti "ollu biitsillä" :-) joo ei mulla ole mitään haasteita vastaan sinänsä, mä chekkaan.
Delete