***
***
Uppoan ihan vihreään, hahtuvaiseen unelmaan. Siellä ollaan tukka tuulessa hulmuten, ilman kenkiä ja vähin vaivoin.
Sitten käy niinkuin unissa: tavallisiin kuvakulmiin leikataan outoja elementtejä ja hämmentäviä tuulia. Katselen kaikkea vähän erilaisilla filttereillä -oliko tämä koko ajan näin, oliko tuo aina tuossa?
Alan pohtia kaikenlaista -miten ajatella ajatus, jota ei ole ennen ajateltu? Liikkuvatko tiet öisin uusiin asetelmiin ja missä on lumen raja?
Kaikki näyttä liian täsmälliseltä, tai liian hutkitulta. Leikkaan molempia sopivasti, näin, oliko tässä nyt taas kaikki?
No comments:
Post a Comment