Aasi ja harakka

Käyn tavalliseksi naiseksi naamioituneen noita-tohtorin luona. Erehdyn päivästä, mutta saavun oikealla hetkellä. Siellä on hämärää ja lämmintä, nurkassa laulaa kanarianlinnut. Laitan tohvelit jalkaan ja muutun taikinaksi.

Saan selkärangan seuraavana aamuna. Alan hymyillä samalla hetkellä kun naapurin aasi huutaa iii-aaa ja harakka heiluttaa pyrstöä oksalla.

Keskipäivällä alkaa kolmen minuutin lumisade. Se katoaa ilmasta yhtä nopeasti kuin tulikin, en melkein ehdin huomata sitä. Sitten on taas tämä ikuinen huhtikuu.

Ennen hämärää risteytän porkkana- ja lanttulaatikon ja ajattelen mummoa. "Vähemmän riisiä kun ohjeet sanoo niin tulee hyvä!"

Kaapissa on kanelia. Syön liiat riisit pois ja ajattelen edellisen yön unia.

Suvannossa

En vieläkään uskalla tehdä sitä mitä eniten haluan. En muka tiedä, miten sinne päästään.

Otan askeleita kohti toisia vaihtoehtoja. Pidän kyllä niistäkin, ne ovat hyviä, niillä on ääriviivat, ohjelehdykät ja ympärillä hyväksyvästi nyökyttelevät päät. Hymyilen niille, ehkä ne auttavat minua, auttavat uskaltamaan, pitävät kädestä, taluttavat vähän matkaa eteenpäin.

Olen taas ehtinyt ajatella. Olen kai vähän suvannossa. Siellä on upottavaa, mutta pehmeää, maanläheistä ja terveellistä.

Eräänlainen mentaalinen sammaleikko.

En vieläkään

En ehdi ajatella omia ajatuksia. Toimin puoliautomaattina, toistan liikeradat, lauseet, askeleet.

Olkaa hiljaa, menkää pois, antakaa olla! Rakennan rauhan enkä anna siitä siivuakaan pois vapaaehtoisesti.

Miten liikenteen ääni käännetään pois päältä? Miksi joku haluaa vapaaehtoisesti kuunnella radiota?

En taida olla vieläkään tarpeeksi maalla.

Hymyilen kaikille

Aikuisilla on kiire ja kireät ilmeet. Niiden kanssa kulkee lattialla kieriviä lapsia, joilla ei ole hanskoja. En oikein tiedä mikä niitä stressaa, lomako?

Ymmärrän vahingossa venäjää, unohdan etten puhu italiaa ja kiitän spasiba, tack, merci, baie dankie, grazie, obrigado, kiitos, gracias ja thank you very much.

Kuutamolla on irvikissan hymy, sitä naurattaa joka ilta leveämmin. Minua naurattaa myös, hymyilen kaikille ja levitän sitä kuin tautia.