Junassa mies rummuttaa ilmaa niin, että sille tulee hiki. En kuule mitään, mutta sen päässä on oltava musiikkia. Hymyilen sieraimilla ja sisäänpäin.
Omassa päässä hajanaiset ideat, joiden odotan järjestäytyvän täsmälliseen riviin paperille. Kilometrikaupalla sanoja, kai ne nyt jotain tietävät! Rummuttelen niitä esiin näppäimistön liepeillä enkä uskalla hikoilla.
Parempi vain syödä vihreitä, nukkua riittävästi ja liikutella kehoa (se tykkää siitä). Kyllä ne sitten tulevat, ilman maanittelua, sanat ja hyvä mieli.
Lintujen kaupunkiasunto on tyhjillään, saisikohan sitä vuokralle?
Sulla on niin hyvän näköiset pöperöt siellä, nam.
ReplyDeleteJa minäkin luotan sanoihin, vaikka ne aina välillä vilistävät karkuun. Luotan siihen, että ne palaavat.
Kiitti, viihdyn keittiössä ja tykkään kun alkaa olla taas kaikkea vihreää ja tuoretta. Sanat, niin, niin minäkin luotan!
DeleteMinustakin tosi hyvännäköiset pöperöt. Viisaat sanovat, että naisen elimistö huutaa keväällä vihreää. Parsaa siksi minullakin pehko jääkaapissa ja eilen oli pinaattipäivä.
ReplyDeleteEn ole tuollaisesta sanonnasta kuullutkaan! Tekisi mieli ehdottaa että ehkä naiset ovat jotenkin herkemmin "kaudessa kiinni" ja haluavat vihreää kun sitä alkaa luontaisesti olla saatavilla.
Delete