Katoat näköpiiristä. Puut piirtävät minulle kuvia katseltavaksi, tapailevat tuulen tuomia sanoja.
Seuraan seikkailuja sivusilmällä, omat ajatukset mudassa kiinni. Alkavat itää.
Alan kasvattaa näistä omaa metsää, talloa omia polkuja.
Eikä aikaakaan kun ne sitten taas risteävät, rajalla jossa metsät kasvavat yhteen.
Mahtavat nuo puun juuret, kuin valtavat räpylät. Odotan ihan, että tuo puu lähtisi tuosta kävelemään.
ReplyDeleteNiin erilaisia puut siellä kuin täällä.
Mutta onneksi on puita, joita voi halailla.
Ajattelin samaa ja odottelin että se riuhtaisee itsensä vapaalle! No siihen jäi, hipsuttelin kuorta.
Delete