Friday, March 15, 2013

Kello kaksi






Aamulla alan muodostaa päivää, se valuu pitkin seiniä, pyyhkien pois unimaailman rippeet ja mustat silmänaluset.

Kello kaksi, en ole tullut viisaammaksi. Unohdan syödä lounasta, juon kahvin ja tarkkailen. Toiset nuorenee, toiset vanhenee ja minä pysyn samana? Kulostaa uskottavalta?

Maailman äärissä toinen samanlainen. Ystävyys pysyy paikoillaa, vaikka me liikumme.

2 comments:

  1. Herranjestas mitä asentoja! Nyt pelottaa, olen nimittäin huomenna menossa astangajoogaan. Joskus kauan sitten kävin siellä jonkun aikaa, mutten kyllä ikinä yltänyt tuollaisiin mittoihin.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Hei ihanaa, toivon että jooga löysi sut uudestaan :-) Ei pelkoa, jooga on hyvä kumppani, se mukautuu aina sinun mukaan, sinun kehoosi, mileesi ja päivääsi!

      Delete