Etäisyys kasvaa

Katson olkapään yli elokuuhun ja vaikka seison paikoillani, etäisyys kasvaa.

Mielikuvitusleikkejä

Mielikuvitusleikkejä kadun leveydeltä, kävelen ne oikeiksi.

Suunnitelmien selkäranka taipuu muttei katkea.

August, intensified

Sanoja menneistä päivistä

Kerään sanoja kannen alla, putoilevat epätasaisesti menneistä päivistä. Kalapuikko-viiksiä nuorilla miehillä, ja partoja, äiti kysyi jo Lontoossaa että milloin parrat oikein tulivat muotiin.

Kerään sadetta kannen alla, paistinpannulla ja kattilalla, vuotavat yli ikkunoiden alle viritetyistä soppakauhoista. Aku Ankkamainen olo, riippukeinu heiluu, ja laiva.

Piirrän seinässä olevan lommon, se näyttää pieraisevalta koiralta.

Poutapäivinä laitan vanhoja ruokia, paistinpannulla ja kattilalla, sellaisia kolmen kasviksen muhennoksia, ovat maistuneet.

Elokuusta on muodostunut kesä, ihana ihana kesä.

Paistettuja munia ja Yoda

Aamupalaa Yodan kanssa, paistettuja munia, paahdettuja leipiä, juustoa ja hilloa, maitokahvia, leivoja ja veneitä, tuulen tuiverrusta ja auringonsäteitä.

Valo tulee jostain vuosikymmenien takaa,

sanon

voisi olla vuosi -75.

Mutta tässä me olemme, 2015 elokuussa,

laivassa vuodelta 1905.

***

Pitäisi muistaa kastella viherkasvit,

jos ei sitten

sade!

Elokuun aurinko

Löysimme perille yhtä matkaa,

elokuun aurinko ja minä

loistamme kilpaa.

***
Tuulisina hetkinä hajaannun vedenpintaa pitkin,

olen läsnä ilman ääriviivoja.

Kumisaappaat ja töitä

Olen lapsellisen innostunut keltaisesta kirjastokortista, ruotsiksi ostetuista tomaateista ja siitä, että en enää pelkää raitovaunuja.

Olen lapsellisen helpottunut siitä, että voin lukematta poistaa kaikki Lontoon metroa, busseja ja junia koskevat sähköpostit joissa kerrotaan lakoista, suljetuista linjoista ja tietöistä.

Olen lapsellisen onnellinen pohjolan syksystä, metsästä ja tunnistamistani kasveista.

Olen. Olen. Haluan olla. Antakaa minun olla.

Tarvitsen vain kumisaappaat ja töitä.

Aika vonkale

Pari kuukautta sitten ehdotin, että pitäiskö, elokuuksi. Se vastasi heti että joo,

ja niin me sitten päädyttiin tänne.

Kysyjille vastasin että "satamassa on netti".

On täällä muutakin: paljon puita, vadelmapensaita, raikasta ilmaa ja sinisiä raitiovaunuja.

***
Laiva on lastattu gradulla, aika vonkale.

Aikaan piirretyt viivat

Otan samat kuvat uudestaan, samat katot ja samat savupiiput, kirjoitan samat tyhjät ajatukset -en edes huomioi, huomaan vaan että ovat taas menneet, valoisat yöt ja se kesäntapainen, tuliko se edes koskaan perille?

Syksyllä korjataan satoa.

En ole maannut riippukeinussa enkä rannalla, mutta liikaa olen tuudittautunut ajan illuusioon.

Sitten se käveli ovesta sisään, koputti olkapäähän ja osoitti kalenteria, hei, herätys, olen taas täällä.

Aikaan piirretyt viivat, kompastun niihin jos en opi hyppäämään.

Vihdoinkin

Tuntuu kesältä.

Vihdoinkin!

Olet täällä kun heinäkuu alkaa hiipimään kohti viimeisiä päiviään,

kohti viimeisiä päiviäni,

täällä,

vihdoinkin.

Tunnut kesältä.